lauantai 26. toukokuuta 2018

Kuluneen viikon kukintaa

Tämä toukokuinen lämpöaalto on kyllä ollut miellyttävää, mutta samalla tuntuu, että puutarhassa keväiset kukinnat menevät todella nopsaan ohi. Jopa kuolanpioni aloitti jo kukintansa, ruusupioni ja vuokkopionit seuraavat varmaan pian perässä. Myös moni muu perenna tuntuu kukkivan reilusti normaalia aikatauluaan edellä, ja tässähän saa kohta alkaa jännittää, että riittääkös meidän pihalla syksyyn asti kukintaa.. 


Kun vajaa 5 vuotta sitten tätä puutarhaa alettiin tekemään, en kamalasti kiinnittänyt kukinta-aikoihin huomiota ja jo toisena kesänä huomasin, että keväällä pihassa ei kuitenkaan kukkinut paljon muut kuin sipulikukat. Nykyisin uusia istutusalueita perustaessani yritän valita perennoja siten, että kukintaa olisi läpi kesän. Esim. esikot, kevätkaihonkukat, tarhakylmänkukat ja pikkusydämet ovat ihania sipulikukkien kanssa samaan aikaan kukkiessaan. 


Myös kärhöissä ja pioneissa on aikaisemmin kukkivia lajeja, esim. alppikärhöt kukkivat alkukesästä, samoin pioneista monet luonnonlajit sekä hybridit kuten Claire de Lune, Nova yms. Valitsemalla saman lajin eri aikaan kukkivia lajikkeita voi kukinnasta nauttia pitkään. Tässä yksi hyvä linkki, mistä voi katsoa, mitkä pionit kukkivat mihinkin aikaan ja valitsemalla pioneita eri kategorioista saa nauttia kukinnasta viikkoja, vaikka yksittäisen lajikkeen kukinta onkin melko lyhyt, yleensä 7-10 päivää. 


Nyt kuumalla huomaa myös, miten paljon kasvupaikka vaikuttaa kukinnan kestoon. Meillä keskiosa pihasta (talon takana) on etelään ja se on alueena suojainen, välillä suorastaan paahteinen. Sillä alueella kukkapenkeissä perennojen kukinnat menevät hurjan paljon nopeampaan ohitse kuin muualla tontilla, mutta esim. kärhöt onneksi jaksavat kukkia pitkälle syksyyn. Onkin kiva, että samalta tontilta löytyy kasvupaikkoja erilaisilla valo-olosuhteilla, varjoisesta aurinkoiseen.


Näissä suorastaan helteisissä tunnelmissa toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua :) Nauttikaa keleistä ja kukista!

lauantai 19. toukokuuta 2018

Kesä yllätti puutarhurin

Viime viikolla alkaneet hellekelit yllättivät kyllä tämän puutarhurin täysin. Kesä tuli päälle rytinällä,  joten tuntui, että kevät jotenkin sivuutettiin tänä vuonna. Viime viikonloppu meni meillä kahdenkeskisellä lomalla Tallinnassa ja siellä ollessa katsoin, kun insta ja blogit täyttyivät kesäkukista ja puutarhaa kuopsuttavista multasormista, ja itse olin kuin kissa pistoksissa Tallinassa :D Kesäkukat on edelleen hankkimatta, mutta alkuviikosta sain sentäs hyötytarhaan kylvettyä maaseudun kevätaromien saattelemana herneet, porkkanat, retiisit, avomaankurkut jne. 


Kuviakin olen yrittänyt ottaa, ettei kaikki kukinta menisi ohi ikuistamatta sitä, mutta tällä hetkellä tuntuu vain siltä, että kaikki on räjähtänyt puutarhan kesäsuunnitelmien suhteen käsiin ja yritän epätoivoisesti kiriä tekemättömiä töitä ja sinkoilla paikasta toiseen. Ja muistutan myös, että meillä oli vielä vapun jälkeen lunta pihalla ja tänään alkoi omenapuut kukkia, huh, mikä tahti luonnolla. 


Tänään aloittelin uuden istutusalueen tekemistä, ja samalla muistin, että kuinka vihaankaan kaivamista, kääntämistä ja kottarirallia. Istutusalue on nyt ValleyView-reunanauhaa ja viimeistelyä vaille valmis, eli ensi viikolla pääsen parhaimman osion kimppuun, istuttamaan, kun Blomqvistin taimiston sekä Westphalenin tilaukset saapuvat. 


Sisko oli tänään tehnyt ihania perennalöytöjä Kuopiosta. Olo oli vähän kuin lapsella karkkikaupassa, kun puhelimessa kuuntelin, mitä kaikkea ois tarjolla. Ihania rotkolemmikkejä, imiköitä, erilaisia kylmänkukkia, tiarelloja, tarhavarjohiippoja yms. tulossa. Ja nyt tässä viimeisten päivien aikana päätin, etten taida vielä tänä(kään) kesänä alkaa työstämään tuota alatonttia, johon olen jo pidempään metsäpuutarhaa suunnitellut. Pääsen helpommalla, kun laajennan yhtä jo olemassaolevaa istutusaluetta ja hieman siirtelen siinä nykyisin olevia perennoja. 


Huomenna olisi paikallinen taimienvaihtotori. Vielä arvon, osallistunko vai en - lähinnä, kun itsellänikin vietäväksi olisi lähinnä perusperennoja, kuten unelmatädykettä, kangasajuruohoa, valkoisen karpaattienkellon siementaimenia, siperiankurjenmiekkaa, joitain salvioiden ja tähtiputkien siementaimia. En tiedä, onko näille millekään kysyntää, kun ovat "taviksia" vai pistänkö ylimääräiset vain kompostoriin. 

Mitenkäs teillä muilla tämä räjähtävästi alkanut puutarhakevät/kesä on sujunut? Onko pakokauhua, että kaikki kukkivat "ohi" yhtäaikaa? 

lauantai 5. toukokuuta 2018

Taas se aika vuodesta

Aina kerran, pari vuodessa mietin, että mitä järkeä on isossa pihassa ja isoissa istutusalueissa, kun kädet on rakkuloilla, iho ahavoituu tuulesta ja auringosta, lihassärkyä riittää ja normaalityöpäivän jälkeen odottaa toinen työpäivä kotona. Ajatus on kuitenkin nopeaan ohimenevä, sillä kesällä kukkaloisto palkitsee. Kun viimeiset lumenrippeet sulivat pihalta keskiviikkona, niin samalla poistuivat taas vapaa-ajan ongelmat. 


Tapanani on ollut siivota piha kunnolla vasta keväisin, jätän siis syksyllä talventörröttäjät paikoilleen ja leikkaan kukintoja alas kesän mittaan vain niiltä, jotka voisivat levitä liikaa siemenistä. Keväisin siivoilen kukkapenkkejä aika suuripiirteisesti (noh, tämä suuripiirteisyys on tulkinnanvarainen ilmaisu, olen nimittäin DI), sillä kasvijätteen jättäminen penkkiin parantaa maata, päälle heitän keväisin ohuen kerroksen uutta multaa katteeksi, jotta yleisilme on hieman siistimpi. Tänä vuonna pääsin ensimmäistä kertaa hyödyntämään haketinta, sillä tein uutta katetta risuista hyötytarhaaan sekä silppusin kaikki vähän kovemmat lehtirangat/kukintovarret ja levitin silpun takaisin kukkapenkkiin maatumaan. Kalkitsin myös hieman puutarhaa, sillä meillä maa on herkästi hapan. 


Missä siis mennään puutarhahommissa tällä hetkellä: 
- nurmialueet haravoitu ja kalkittu
- istutusalueista 4/5 putsattu, kalkittu hieman ja katettu mullalla
- risut ja törröttäjät silputtu, ruusut ja muut pensaat leikattu niiltä osin kuin tarvetta.

Tekemättä vielä kasvarin siivous, 1/5 kukkapenkkien siistimisistä (etupihaa ja yhtä tontin laitaa jäljellä), ja kevätlannoitteet odottavat valmiina, ne laitan vasta, kun alkaa perennat kunnolla nousemaan ja nurmikko edes vähän vihertämään, eli viikon-parin sisään. Uusi istutusalue on alkanut hahmottumaan, mutta sen pohjia en ala tekemään ennen kuin piha on putsattu. Reunanauhat, mullat ja osa taimista on jo valmiina, kärhöjen toimitus on parin viikon päästä ja samalla käydään siskon kanssa päiväretkellä yhdellä puutarhalla hakemassa lisää perennoja. Ajatus on lähteä merta edemmäs kalaan, sillä taimistojen/puutarhojen taimilistoja on selattu jo helmikuusta lähtien ja pohdittu, tilataanko vai ajetaanko paikan päälle. 


Katselin tänään Plantagenista orvokkeja ja onnenapiloita hakiessani, että osa ihmisistä ostaa jo kesäkukkia - itse olen ne perinteisesti hankkinut vasta touko-kesäkuun taitteessa, säiden mukaan. Jos yhtään hallanvaaraa, niin en niitä osta, sillä en jaksa kuitenkaan mitään ruukkuja harsottaa yöksi tai nostella kasvariin. Tässäkin on selvästi montaa koulukuntaa, itse noudatan oman äitini tapoja :D Kesäkukat ilmestyy ovenpieliin ja muualle vasta hallanvaaran kaikottua. 

Missä mallissa pihatyöt sinulla on? Oletko päässyt jo istuttamaan uutta? 

tiistai 1. toukokuuta 2018

Puutarhan tyyli

Aina silloin tällöin tulee mietittyä kodin ja puutarhan tyyliä, varsinkin, kun etsii idea- ja inspiraatiokuvia netin syövereistä tai miettii, kehtaako julkaista kuvia Fb:n puutarha- tai sisustusryhmissä. Olen aina ollut "omantyylinen" valinnoissani, mitä tulee sisustukseen, pukeutumiseen ja puutarhaan. En pelkää poiketa valtavirrasta, sillä harvoin valtavirta on sitä, mitä haen - omat polut tuntuvat mukavemmilta. 


Oman puutarhani tyyli on sekoitus selkeää skandinaavista (linjat) ja kepeän romanttista cottage gardenia (kasvivalinnat). Nyt taas uutta istutusaluetta suunnitellessa huomaan, että retkahdan aina niihin ihaniin kukkiviin perennoihin, köynnöksiin ja pikkupuihin - tosin yritän muistaa valita sekaan myös kauniita lehtimuotoja ja ikivihreitä tasapainoittamaan. Olen myös huomannut olevani lajikehamsteri, vaikka toki massaistutuksissa suosin aina useampaa samaa lajiketta olevaa. Olen hamsteroinut pihalle erilaisia kärhöjä, pioneja, kurjenpolvia, ruusuja, havuja, kukkivia pikkupuita sekä sekalaista sarjaa vähän kaikkea, mikä on valkoista, sinistä, liilaa, vaaleanpunaista tai pinkkiä, karkeasti n. 650 erilaista monivuotista lajia/lajiketta (poislukien sipulikukat) tällä hetkellä ja lisää on tulossa kevään tilauksissa. Runsaasta lajikemäärästä huolimatta koen, etten ole "erikoistunut" mihinkään, kuten monet ovat vaikka pioneihin tai kärhöihin, eikä minulta löydy mitään omasta mielestä kovin erikoisia lajikkeita, rakastan vaan kaikkea kaunista. 


Ihailen paljon ruotsalaisia ja tanskalaisia puutarhoja instagramissa - runsaita ruukkuistutuksia, isoja ja selkeitä istutusalueita, runsasta kasvien kirjoa, kauniita lehtimuotoja, ihania japaninvaahteroita väriläiskinä ja muotoon leikattuja puksipuita. Niiden rinnalla oma puutarha tuntuu räpellykseltä, mutta toisaalta, eipä tämä ole vielä muutaman vuoden vanhana täyteen mittaansa kasvanutkaan. Ruukkuistutusten monipuoleistamista olen jo pari vuotta miettinyt, mutta samalla muistutan itseäni, miten kamala homma niiden siivoamisessa on syksyisin, jo nykyisellään.. 


Välillä myös haaveilen, että piha olisi ihana ja runsas, erilaisista huoneista koostuva tila, jossa voisi kulkea kapeita polkuja pitkin tunnelmasta toiseen, mutta totuus iskee vasten kasvoja samantien, kun astun ulos. Menee jokunen vuosi, että puut ja pensaat kasvavat ja tuovat intiimiyttä pihalle ja hieman halkovat näkymiä. Myös lapset vaativat vielä oman tilansa ulkoleikkeihin ja pallopeleihin, niin onhan tuo nurmialue edelleen kätevä, vaikka välillä siitä (sen määrästä) ahdistun. Tosin, eihän tuo meidän nurmialue varmaan monenkaan muun mielestä valtava ole, alle puolessa tunnissa sen leikkaa, omassa päässä se vain tuntuu valtavalta ;) Ja varmaan myös talon tulevien huoltomaalausten takia parempi jättää tilaa nostimen pyörittelylle pihalla jatkossakin..

Mukavaa vappua!