lauantai 31. joulukuuta 2016

Kaksitoista (puutarha)kuvaa menneestä vuodesta

Sain Kasvihormoni-blogin Siniltä haasteen kertoa kuluneesta puutarhavuodesta kahdentoista kuvan kera (#12puutarhakuvaa). Jos Kasvihormoni-blogi ei ole sinulle ennestään tuttu, suosittelen visiittiä. Itse olen ihastellut siellä monesti mahtavaa sipulikukkien kevätkukintaa sekä tiiraillut inspistä pihasuunnitteluun ja toteutukseen. 

Kulunut vuosi on ollut meidän puutarhassa työntäyteinen. Tällaisessa suht uudessa talossa/pihassa tuntuu joka vuodelle olevan jotain projektia. Kun tyhjästä tontista lähtee liikkeelle, menee yllättävän kauan puurtaessa, että asiat on edes vähän sinnepäin ok. Piharakennuksia meiltä vielä uupuu (kasvihuone ja puuvaja), mutta tämän vuoden suurin saavutus oli vihdoin ja viimein autokatos sekä lämmin varasto ympäristöineen. 

Viime talvi oli kamala, eikä paljon paremmalta näytä nytkään. Täällä on loskakeliä ollut viimepäivät, lunta vielä vähän siellä täällä, mutta ensi viikolle luvataan jo -22C, joten tiukille varmasti joutuu puutarha nytkin, kun lumisuoja uupuu jälleen kerran. Tässä kuitenkin yksi talvikuva viime talvelta, jota en jää suuremmin kaipaamaan. Missä on ne "normaalit" talvet? 


Kevättä kohti sormet alkavat aina syyhyämään pihahommiin. Yleensä tammikuussa suuntaan kirjastoon, google-kuvahakuun ja Pinterestiin hakemaan inspiraatiota omaan pihaan, samalla kaivan myös vanhat puutarhalehdet naftaliinistä ja imen itseeni tietoa ja ideoita. Nyt viime vuosina yksi kevään kohokohdista on ollut Kevätmessut, joille suuntaan parhaassa seurassa - äitini ja siskoni kanssa. Ollaan kolme yhtä höyrähtänyttä puutarhaharrastajaa, ja paras vertaistuki tuntuukin löytyvän aina läheltä. Varsinkin siskon kanssa ideoidaan paljon yhdessä ja hommataan taimia kimpassa. Jos jompikumpi bongaa jotain herkkuja jostain reissunpäältä, niin taimet roudataan kummallekin pihalle :D Onnea onkin jakaa rakas harrastus parhaan ystävän (siskon) kanssa. 


Keväisin on mukava seurata kasvun ihmettä omalla pihamaalla. Erilaiset sipulikukat ovat mieleeni ja niitä tuleekin syksyisin upotettua puutarhaan kasapäin. Kevät <3


Viime kesänä isoin urakka oli tosiaan autokatos ja sen ympäristö. Maalausurakkaa ja maa-ainesten kärräystä: verta, hikeä ja kyyneleitä, kirjaimellisesti. Lisäksi hyvä ystäväni sairastui kesäkuussa rintasyöpään, mikä järisytti omiakin perustuksia; rintasyöpä päälle kolmekymppisellä perheenäidillä -mitä ihmettä. Tässä taistelussa olen ollut hänen rinnallaan ja tukena parhaani mukaan, ja nyt tulevaisuus näyttää jo aika hyvälle. Hyvä muistutus kuitenkin meille jokaiselle, ettei koskaan tiedä, mitä eteen tulee. 


Puutarhassa kesä oli odotuksen aikaa. Olen istuttanut lähes 90 pionia pihalle ja kuluneena kesänä sain ensi kertaa nauttia niiden kukinnasta jotenkuten, toivottavasti tulevina vuosina enenevässä määrin. Näihin kaunottariin tosin meni tänä kesänä maku Pionien Kodin toiminnan takia; mihin on kadonnut hyvä asiakaspalvelu? 


Autokatoksen ympäristö oli ehdottomasti työläin toteutus tänä vuonna. Viime syksynä kaivuri vähän jo teki vallihautaa meidän ja naapuritontin väliin, mutta katoksen ympärille piti jättää tellingeille tilaa. Tämähän tarkoitti sitä, että maalausurakan jälkeen aloin kaivamaan istutusalueiden pohjia käsin. Eli ensin kaivoin ja kärräsin täytemaat pois, sitten mullat tilalle. Naapurit saattoivat katsoa, että typeryksen hommia siirrellä maamassoja käsin, mutta onneksi lähistöllä asuu toinen vastaava typerys, nimittäin se oma sisko, jonka projektit ovat vähintään samaa luokkaa vuosittain :D Ja voin paljastaa, että kukaan muu rouva tässä lähistöllä ei pihatöitä juuri harrasta, joten taidetaan olla poikkeus tässä meidän ikäluokassa. Tältä istutusalueelta odotan kuitenkin paljon ensi vuonna, sen verran monenlaisia ihanuuksia sinne tuli istutettua. Toki luvassa voi olla myös valtavia pettymyksiä, jos ihanat ranskanruusut tai muut eivät selviä talvesta. 


Kesälomalla nikkaroin myös pergolaportin ja kaivoin sen ympärille kukkapenkkiä. Sain myös toisen kerran vuoden sisään lievän välilevynpullistuman, joten rakkaat siskot, muistakaa nostaa painavia asioita jaloilla, ei selällä :D 


Elokuussa palasin lomalta töihin ja elokuun lopulla aloitin opiskelut töiden ohella. Oon opintojen kautta löytänyt uutta tiedonjanoa ja paloa työelämään, vaikka nyt joulukuussa tuntui, että aika tiukille arjen vetää. Käsite ruuhkavuosista on kyllä tullut nyt tutuksi. Tuntuu, ettei aika riitä mihinkään ja joutuu repeämään moneen suuntaan. 


Syksyisin huomaan hiipuvani ja menettäväni innostuksen puutarhanhoitoon. Keväällä aloitan aina satalasissa ja yritän tehdä mahdollisimman paljon kaikkea, syksyllä voimat tuntuu loppuvan ja teen vain pakollisen :D Tosin oon sellainen ihminen, joka ei voi sietää keskeneräisiä projekteja, joten kaiken aloittamani vien aina loppuun, vaikka hammasta purren. Joten: tänäkään vuonna yksikään aloitettu puutarhaprojekti ei jäänyt kesken, kaikki, mitä aloitin, tuli tehtyä. Tosin, jätin suosiolla tontinlaidan metsäpuutarhan tekemättä, jota suunnittelin tammikuussa. Osaan tunnistaa jo rajani, joten jatkan ensi vuonna näiden epämääräisten nurkkien parissa. 


Haaveissa on edelleen kasvihuone, saas nähdä kauan menee ennen kuin sen saan pihalle. Ja koska en tyydy väliaikaisratkaisuihin, odotan sitä hetkeä, että voin toteuttaa unelmani. Ensi vuodelle realistisin toive taitaa kuitenkin olla puuvaja polttopuiden ja kottikärryjen + ruohonleikkurin säilytykseen. Lisäksi jatkan autokatoksen päädyn kanssa, siellä odottaa pari uutta kasvulavaa täyttämistä ja ensimmäisiä kylvöjä, myös paputornit meinaan toteuttaa ensi vuonna. Metsäpuutarhan aloitus voisi olla myös realistinen ajatus. Ja leikkimökin luokse voisin vähän viritellä jotain, ainakin yksi rungollinen syreeni sinne on tulossa Tahvosilta reklamaation johdosta. Toisaalta, tämä vuosi on tuntunut paikoitellen vähän rankalta, joten liikaa en uskalla projekteja ensi vuoteen ahnehtia - jospa vaan nauttisi olemassaolevista asioista. 

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

maanantai 26. joulukuuta 2016

Jouluillan tunnelmaa

Täällä on vietetty rauhallinen joulu (lapsiperheen mittapuulla). Ohessa muutama kuva meidän joulukuusesta tänä vuonna. Meille on jo vuosia joulukuusi hankittu vanhempieni naapurista, Nurmelan joulupuulta. Kuuset ovat olleet jalokuusia, eikä koskaan ole ollut ongelmia karisemisen kanssa, vaan aina on kuuset pysyneet hyvänä loppiaiseen asti. Toki ovat melkoisia juoppoja, kastelemassa saa olla pari kertaa päivässä. 


Lapset koristelivat kuusen tänäkin vuonna. Miä perinteiseen tapaan viritin jouluvalot ja helminauhat paikoilleen, mutta sen jälkeen tytöillä oli vapaat kädet. Rakastan Mailegin ja Pentikin joulukoristeita, mutta meillä kuusessa on esillä sekalainen kattaus, milloin mistäkin vuosien varrella haalittuja koristeita. Aina välillä haaveilen ihanista lasipalloista ja valkoisista koristeista, mutta joudun tässä kohdassa joustamaan muun perheen toiveiden mukaan, kissoja unohtamatta.. Mitään särkyvää ei nimittäin uskalleta kuuseen laittaa, kun nuorempi kissa on vasta 1.5v ja käy nytkin alaoksien koristeita nykimässä.  

Kuvissa näkyy myös FDS:n kampanjasta hankittu Tolomeo Basculante Lettura -valaisin. Pitkään pohdin olkkariin sopivaa lukuvaloa, ja mielestäni tämä on siro ja tyyliin sopiva. 


Kohta pakataan tyttöjen kanssa ja suunnataan autonnokka pariksi päiväksi omien vanhempieni luo. Leppoissaa loppuvuotta! 

perjantai 23. joulukuuta 2016

Rauhallista joulunaikaa!

Alkaa vahvasti näyttämään siltä, että tulee se joulu meidänkin taloon, vaikka vielä pari päivää sitten vahvasti sitä epäilin. Tämä syksy on ollut todella kuluttava ja olen polttanut kynttilää molemmista päistä, joten joululoman pyhitän akkujen lataamiseen, että jaksaa taas kevätpuolen painaa ja suorittaa. 


Berliinin joulumarkkinoilla tehty terrori-isku tuntui myös kurjalle, varsinkin, kun samaisilla markkinoilla pari viikkoa aiemmin pyörittiin (ao. kuva aikalailla niiltä kohdilta, johon rekka näytti rysäyttäneen). Tämä pistää taas miettimään matkustamisen miellekkyytä, sillä viime vuonna venäläinen turistilentokone tiputettiin maahan Egyptissä samaan aikaan, kun itse lomailtiin siellä - ja nyt tämä. Mutta pelkoahan terroristit haluavat kylvää. 


Eilen tehtiin jouluruoat kimpassa äitini ja siskoni kanssa, mikä oli kyllä pelastus meille, olisi voinut jäädä itseltäni yksin tekemättä, sen verran väsyneeltä on olo tuntunut, eilen nousi pientä kuumettakin. Tänään saatiin jonkinlainen joulusiivous tehtyä. Sauna jäi pesemättä ja öljyämättä, mutta tuskinpa se nyt on siitä moksiskaan :D Lapsia varten olen joulua tänä vuonna valmistellut: piparkakkutalo pystytettiin viime viikonloppuna, eilen sain viimeiset lahjat pakettiin ja tänään kannettiin kuusi sisälle. Huomenna tulee pukki käymään, tapanina käydään sukuloimassa, muuten ollaan kotosalla oman perheen kera. 


Tahdonkin toivottaa teille lukijoille oikein lämminhenkistä ja rauhaisaa joulua! Muistetaan kaiken materian ja hössötyksen keskellä, mikä on tärkeintä: perhe ja läheiset ihmiset, katto pään päällä ja rauha maassa. 

lauantai 17. joulukuuta 2016

Berliinin joulumarkkinat

Pari viikkoa sitten lähdettiin viettämään miehen kanssa kahdestaan pidennettyä viikonloppua Berliinissä. Samalla juhlistettiin 10v hääpäivää, joka koitti marraskuun lopulla. Tämä joulunalusaika on tänä vuonna ollut äärimmäisen kiireistä, välillä suorastaan uuvuttavaa töissä tapahtuvien murroksien takia. Pitää taas toivoa, että elämä kantaa ja asioilla on tapana järjestyä, vaikka vähän synkkiä pilviä taivaanrantaan ilmestynyt. 


Berliini oli miehelleni tuttu paikka, monesti käy työreissuilla siellä nurkilla, ja itsekin ekaa kertaa tänä syksynä työreissun yhteydessä Berliinissä piipahdin. Nyt lomareissulla päästiin kuitenkin kiertelemään nähtävyyksiä ja nauttimaan kaupungin rennosta fiiliksestä kunnolla. Varsinkin Tiergarten-puistossa oli ihana kävellä aamutuimaan pikkupakkasessa. 


Me kierrettiin joulumarkkinoita ympäri kaupunkia. Hotelli oli Potsdamer Platzilla (Grand Hyatt) ja sen välittömässä läheisyydessä oli yhdet vähän pienemmät joulumarkkinat, Gendarmenmarktilla "taidemarkkinoilla" käytiin parina iltana fiilistelemässä tunnelmaa, lisäksi käytiin Kaiser Wilhelm muistokirkon ympärille järjestetyllä joulutorilla ja Alexanderplatzin joulutorilla. Hyvin samanhenkisiä ja kaikissa samantyylistä tavaraa myynnissä. Me ei kovin paljon tuliaisia raahattu, mutta jotain pientä kuitenkin. Ja vaatelahjat ostin siskonlapsille sekä täydensin omaa vaatekaappia. 


Lisäksi käytiin katselemassa perusnähtävyyksiä. Berliinissä II maailmansotaan liittyvä historia on erittäin avoimesti läsnä, ja koska historia on aina mielenkiintoista, käytiin tutustumassa mm. Topography of terror -museoon ja holokaustin muistomerkkiin.


Tv-torni lienee Brandenburgin portin ohella yksi tutuimmista maamerkeistä Berliinissä. Toki siellä piti piipahtaa. Kelit onneksi suosivat koko matkan ajan, pikkupakkasta ja pääosin kirkasta. 



Suurkaupunkeja jonkin verran kiertäneenä Berliini oli kyllä positiivinen kokemus. Kaupunki oli ilmapiiriltään mukavan rento, ruoka ja juoma oli hyvää. Varattiin parille illalla vähän paremmat ravintolat etukäteen Tripadvisorin suosituksien mukaan ja viimeisenä iltana syötiin peri-saksalaista sapuskaa Gendarmenmarktin läheisyydessä. 

Mukavaa joulunodotusta kaikille! 

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulumarkkinat Karlsruhessa

Viime viikolla kävin työmatkalla Saksassa, Karlsruhessa. Karlsruhe on n. 300 000 asukkaan kaupunki Lounais-Saksassa, lähellä Ranskan rajaa, ja siellä on paljon teollisuutta, joten moni muukin suomalainen tuntuu työmatkailevan niille nurkille. 

Ilokseni siellä aukesi viime torstaina, 24.11., joulumarkkinat, joten pääsin kurkistamaan joulumarkkinoiden hulinaa heti avajaispäivänä. Porukkaa oli kyllä liikkeellä ruuhkaksi asti. Nämä kännykällä räpsityt kuvat puhukoot puolestaan.


Pääsin maistamaan glühweinia ja paikallisia herkkuja ekaa kertaa. Erilaisia herkkukojuja sekä pikkusuolaista purtavaa tarjoavia kojuja oli vieri vieressä. Mökit oli koristeltu tunnelmaan sopivasti ja näki, että nämä joulumarkkinat ovat iso juttu, sillä valoihin ja tunnelmaan oli panostettu. 


Myös kaikenlaisia koriste-esineitä oli myynnissä, samoin kynttilöitä (paljon mm. mehiläisvahasta tehtyjä tuotteita). Harmi, kun olin vain pienellä matkalaukulla reissussa, ei voinut mitään suurempaa haalia tuliaisiksi. 


Olen jo pitkään haaveillut Saksan joulumarkkinoista, joten tänä syksynä se haave toteutui, ja vielä tuplasti, sillä lauantaiaamuna lennämme Berliiniin juhlistamaan 10v hääpäivää (joka tosin oli jo viime perjantaina). Toivotankin teille lukijoille rauhallista itsenäisyyspäivää ja tunnelmallista joulunodotusaikaa!