lauantai 31. joulukuuta 2016

Kaksitoista (puutarha)kuvaa menneestä vuodesta

Sain Kasvihormoni-blogin Siniltä haasteen kertoa kuluneesta puutarhavuodesta kahdentoista kuvan kera (#12puutarhakuvaa). Jos Kasvihormoni-blogi ei ole sinulle ennestään tuttu, suosittelen visiittiä. Itse olen ihastellut siellä monesti mahtavaa sipulikukkien kevätkukintaa sekä tiiraillut inspistä pihasuunnitteluun ja toteutukseen. 

Kulunut vuosi on ollut meidän puutarhassa työntäyteinen. Tällaisessa suht uudessa talossa/pihassa tuntuu joka vuodelle olevan jotain projektia. Kun tyhjästä tontista lähtee liikkeelle, menee yllättävän kauan puurtaessa, että asiat on edes vähän sinnepäin ok. Piharakennuksia meiltä vielä uupuu (kasvihuone ja puuvaja), mutta tämän vuoden suurin saavutus oli vihdoin ja viimein autokatos sekä lämmin varasto ympäristöineen. 

Viime talvi oli kamala, eikä paljon paremmalta näytä nytkään. Täällä on loskakeliä ollut viimepäivät, lunta vielä vähän siellä täällä, mutta ensi viikolle luvataan jo -22C, joten tiukille varmasti joutuu puutarha nytkin, kun lumisuoja uupuu jälleen kerran. Tässä kuitenkin yksi talvikuva viime talvelta, jota en jää suuremmin kaipaamaan. Missä on ne "normaalit" talvet? 


Kevättä kohti sormet alkavat aina syyhyämään pihahommiin. Yleensä tammikuussa suuntaan kirjastoon, google-kuvahakuun ja Pinterestiin hakemaan inspiraatiota omaan pihaan, samalla kaivan myös vanhat puutarhalehdet naftaliinistä ja imen itseeni tietoa ja ideoita. Nyt viime vuosina yksi kevään kohokohdista on ollut Kevätmessut, joille suuntaan parhaassa seurassa - äitini ja siskoni kanssa. Ollaan kolme yhtä höyrähtänyttä puutarhaharrastajaa, ja paras vertaistuki tuntuukin löytyvän aina läheltä. Varsinkin siskon kanssa ideoidaan paljon yhdessä ja hommataan taimia kimpassa. Jos jompikumpi bongaa jotain herkkuja jostain reissunpäältä, niin taimet roudataan kummallekin pihalle :D Onnea onkin jakaa rakas harrastus parhaan ystävän (siskon) kanssa. 


Keväisin on mukava seurata kasvun ihmettä omalla pihamaalla. Erilaiset sipulikukat ovat mieleeni ja niitä tuleekin syksyisin upotettua puutarhaan kasapäin. Kevät <3


Viime kesänä isoin urakka oli tosiaan autokatos ja sen ympäristö. Maalausurakkaa ja maa-ainesten kärräystä: verta, hikeä ja kyyneleitä, kirjaimellisesti. Lisäksi hyvä ystäväni sairastui kesäkuussa rintasyöpään, mikä järisytti omiakin perustuksia; rintasyöpä päälle kolmekymppisellä perheenäidillä -mitä ihmettä. Tässä taistelussa olen ollut hänen rinnallaan ja tukena parhaani mukaan, ja nyt tulevaisuus näyttää jo aika hyvälle. Hyvä muistutus kuitenkin meille jokaiselle, ettei koskaan tiedä, mitä eteen tulee. 


Puutarhassa kesä oli odotuksen aikaa. Olen istuttanut lähes 90 pionia pihalle ja kuluneena kesänä sain ensi kertaa nauttia niiden kukinnasta jotenkuten, toivottavasti tulevina vuosina enenevässä määrin. Näihin kaunottariin tosin meni tänä kesänä maku Pionien Kodin toiminnan takia; mihin on kadonnut hyvä asiakaspalvelu? 


Autokatoksen ympäristö oli ehdottomasti työläin toteutus tänä vuonna. Viime syksynä kaivuri vähän jo teki vallihautaa meidän ja naapuritontin väliin, mutta katoksen ympärille piti jättää tellingeille tilaa. Tämähän tarkoitti sitä, että maalausurakan jälkeen aloin kaivamaan istutusalueiden pohjia käsin. Eli ensin kaivoin ja kärräsin täytemaat pois, sitten mullat tilalle. Naapurit saattoivat katsoa, että typeryksen hommia siirrellä maamassoja käsin, mutta onneksi lähistöllä asuu toinen vastaava typerys, nimittäin se oma sisko, jonka projektit ovat vähintään samaa luokkaa vuosittain :D Ja voin paljastaa, että kukaan muu rouva tässä lähistöllä ei pihatöitä juuri harrasta, joten taidetaan olla poikkeus tässä meidän ikäluokassa. Tältä istutusalueelta odotan kuitenkin paljon ensi vuonna, sen verran monenlaisia ihanuuksia sinne tuli istutettua. Toki luvassa voi olla myös valtavia pettymyksiä, jos ihanat ranskanruusut tai muut eivät selviä talvesta. 


Kesälomalla nikkaroin myös pergolaportin ja kaivoin sen ympärille kukkapenkkiä. Sain myös toisen kerran vuoden sisään lievän välilevynpullistuman, joten rakkaat siskot, muistakaa nostaa painavia asioita jaloilla, ei selällä :D 


Elokuussa palasin lomalta töihin ja elokuun lopulla aloitin opiskelut töiden ohella. Oon opintojen kautta löytänyt uutta tiedonjanoa ja paloa työelämään, vaikka nyt joulukuussa tuntui, että aika tiukille arjen vetää. Käsite ruuhkavuosista on kyllä tullut nyt tutuksi. Tuntuu, ettei aika riitä mihinkään ja joutuu repeämään moneen suuntaan. 


Syksyisin huomaan hiipuvani ja menettäväni innostuksen puutarhanhoitoon. Keväällä aloitan aina satalasissa ja yritän tehdä mahdollisimman paljon kaikkea, syksyllä voimat tuntuu loppuvan ja teen vain pakollisen :D Tosin oon sellainen ihminen, joka ei voi sietää keskeneräisiä projekteja, joten kaiken aloittamani vien aina loppuun, vaikka hammasta purren. Joten: tänäkään vuonna yksikään aloitettu puutarhaprojekti ei jäänyt kesken, kaikki, mitä aloitin, tuli tehtyä. Tosin, jätin suosiolla tontinlaidan metsäpuutarhan tekemättä, jota suunnittelin tammikuussa. Osaan tunnistaa jo rajani, joten jatkan ensi vuonna näiden epämääräisten nurkkien parissa. 


Haaveissa on edelleen kasvihuone, saas nähdä kauan menee ennen kuin sen saan pihalle. Ja koska en tyydy väliaikaisratkaisuihin, odotan sitä hetkeä, että voin toteuttaa unelmani. Ensi vuodelle realistisin toive taitaa kuitenkin olla puuvaja polttopuiden ja kottikärryjen + ruohonleikkurin säilytykseen. Lisäksi jatkan autokatoksen päädyn kanssa, siellä odottaa pari uutta kasvulavaa täyttämistä ja ensimmäisiä kylvöjä, myös paputornit meinaan toteuttaa ensi vuonna. Metsäpuutarhan aloitus voisi olla myös realistinen ajatus. Ja leikkimökin luokse voisin vähän viritellä jotain, ainakin yksi rungollinen syreeni sinne on tulossa Tahvosilta reklamaation johdosta. Toisaalta, tämä vuosi on tuntunut paikoitellen vähän rankalta, joten liikaa en uskalla projekteja ensi vuoteen ahnehtia - jospa vaan nauttisi olemassaolevista asioista. 

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

5 kommenttia:

  1. Kiva haaste ja kauniit kuvat. Kiva katsaus menneeseen vuoteen. - Ihanaa Uutta Vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli, haaste oli tosiaan mukava tilinpäätös vuodelle 2016. Toivotaan tästä vuodesta antoisaa puutarhavuotta itsekullekin :)

      Poista
  2. Aivan ihana postaus, kiva kun päätit tehdä oman tilinpäätöksesi pihavuodesta! Päivitin postauksesi listaan, toivottavasti sieltä kautta moni osaa tulla tänne kurkkaamaan mukavaa blogiasi <3

    Iloa vuoteen 2017!!

    Sini K.
    kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilo oli kokonaan minun puolellani, joten kiva, kun haastoit. Ja kiitos myös kauniista sanoista <3 Onnellista alkanutta vuotta myös teidän perheelle!

      Poista
    2. Kiitos, onnea aina kaivataan!

      Poista