lauantai 23. tammikuuta 2016

Lukemista pakkaspäiville

Pari viikkoa sitten kävin lainaamassa pinon puutarhakirjoja kirjastosta ja samalla koukattiin divarin kautta, josta löytyi myös lisää luettavaa pakkaspäiviin. 

Lainasin Pentti Aulangon kirjoja; Havupuut ja -pensaat puutarhassa, Kukkapuut, Köynnöskasvit ja Puutarhan koristepensaat. Lisäksi lainasin Ella Rädyn ja Hanna Marttisen tekemän Suomalainen metsäpuutarha -kirjan. 


Pentti Alanko mainitsee kirjoissaan usein 80-luvun kovat pakkastalvet (-87), jolloin talvituhoja oli tullut laajalti pitkin maata, kun pakkaslukemat ylittivät Helsingissäkin -35C. Lisäksi Alanko muistelee monessa kirjassaan Bengt Schalinia ja tämän vaikutusta suomalaiseen puutarhakulttuuriin. Osa opuksista on jo jäänyt vähän ajastaan, vaikka ovatkin 2000-luvulla kirjoitettuja (lajikelistauksien osalta, esim. alppiruusuissa ja atsaleoissa, hortensioissa ja erilaisissa köynnöskasveissa markkinoille on tullut viime vuosina huomattavat määrät uusia lajikkeita). Hyviä perusteoksia kuitenkin, ja varsinkin koristepensaissa oli esiteltynä monta sellaista kaunokaista, mistä en itse ole edes kuullut, kuten kalmia, helmi- ja höyhenpensaat. Varsinkin kalmiat olisivat upeita esim. metsäpuutarhaan, mutta mistäköhän niitä saisi bongattua myynnissä? 
Kalmian kuva lainattu: nutrawiki.org
Mitä muita ajatuksia Alangon kirjat herättivät? Ainakin erilaisia havuja olisi hyvä käyttää puutarhoissa enemmän. Meillä on ikivihreitä jonkin verran, mutta näin talvella pihaa katsellessa tulee mieleen, että voisi olla enemmänkin.. Ja tuonne naapurinrajalle aion tehdä sekaistutuksen, jossa havut saavat olla luomassa tuulensuojaa ja näyttävyyttä talvellakin. Köynnöskasveja voisi myös hyödyntää monipuolisemmin ja käyttää myös maanpeitteenä rohkeammin. Köynnökset ovat kauniita ja tuovat helposti lisää kerroksellisuutta pihaan. Kukkivista puista opin myös kirjoista paljon lisää, ja näitäkin olen omalle pihalle haalinut, mutta olen mielessäni miettinyt uusia paikkoja, mihin niitä voisi istuttaa - liikaa valikoimaa :D Ihanuuslistalla ainakin kirsikkaluumu Punainen paroni, magnolia Vanha Rouva ja rusokirsikka, oih ja voih <3 Sirotuomipihlaja olisi myös kaunis puu, mutta tätä voin onneksi ihailla siskoni pihalla, jos en omalle pihalle saa mahtumaan ;) Yhden päärynäpuun aion hyötytarhaan hankkia lisää lasten iloksi.  

Eräs huomio Alangon kirjoista on myös hänen vahvasti esiinnostamat omat mielipiteet. Itse luen työn takia paljon tieteellisiä tekstejä, joissa omat mielipiteet eivät saa olla vahvasti esillä, vaan aina tukeudutaan faktoihin, joilla asiat todistetaan (ja kirjoitetaan passiivissa). Sen takia tällaiset puutarhakirjat, joissa näkyy myös kirjoittajan oma näkökulma, ovat mukavaa vaihtelua. Mieleenpainuvin kohta oli Koristepensaat -kirjassa, jossa Alanko kehoittaa välttämään valitsemasta pihalleen ruusuangervo 'Froebelii'ta (jota löytyy jokunen meiltäkin, heh), koska tarjolla on väritykseltään kauniimpiakin (vaaleanpunaisia) angervoja. Olisinpa lukenut tämän jo muutama vuosi sitten ;) Mutta äh, silloin piti keskittyä pihan yleissuunnitteluun ja rakentamiseen ja ahmin kirjoja tuosta aihepiiristä. Lisäksi Alangolla on selvä mielikuva siitä, minkälainen on tyypillinen suomalainen puutarha; yksi pensas tai puu siellä, toinen täällä, keskelle nurmikkoa istuttena (miten ei siis kannattaisi tehdä). Hän kehoittaa suosimaan enemmän laajoja istutusryhmiä, joissa kasvit ovat kerroksittain ja luovat toisilleen suojaa. Tätä olen yrittänyt toteuttaa omassa pihassa alusta asti. 

Suomalainen metsäpuutarha on vielä minulla kesken, mutta ensivaikutelma on todella hyvä. Paljon infoa, kauniita kuvia ja ideoita toteuttamiseen erilaisille maaperille. Jospa siitä saisi jotain ideaa omankin pläntin tekemiseen :) 

Tammikuun alussa on myös ollut paljon erilaisia lehtitarjouksia puutarhalehdistä ja itsekin olen niihin tarttunut: Kotipuutarha ja Viherpiha ainakin ovat tarjonneet todella edullisia lukupaketteja. Talviaikaan on kiva suunnata katsetta jo kevääseen ja tulevaan kasvukauteen ja keräillä ideoita. Lehdet, kirjat ja blogit sekä Pinterest toimivat omalla kohdallani suurimpana inspiraation ja tiedonlähteenä. 

Hyvää viikonloppua kaikille blogissa piipahtaville! Jättäkäähän kommentteja :)


4 kommenttia:

  1. Olen aina ihan sulaa vahaa Pentin tekstien parissa. Hänen näkökulmansa ovat niin maanläheisiä ja tietomääränsä ihailtava. Livenä tavatessa upea persoona, jota tällainen ikuinen höpöttäjä syventyy kuuntelemaan. Kalmian löysin Ruusunmekkoon Virosta, mutta kun olin hänet istuttanut paikalleen, törmäsin samaan aarteeseen meidän paikallisessa. En juurikaan yllättynyt, sieltähän löytyy kaikki <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, pääsisinpä itsekin joskus kuuntelemaan Alangon puutarhaluentoja. Lukiessa välittyi kyllä hyvin, että Pentillä on tietämystä paljon. Ja itsekin tutkijana nautin, kun saan kerryttää tietämystä uusista asioista. Jos kohdalle osuu hyvä tietokirja tai mielenkiintoinen luennoitsija, niin keskityn imemään uutta tietoa kuin pesusieni :D

      Uskallatko kertoa, mikä se teidän paikallinen puutarha on? Näillä nurkilla ei kamalasti erikoisuuksia ole puutarhoilla tarjonnassa, mutta toki voisin harkita ensi kesälle esim. Mustilan reissua.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen kirjoitus! Enpä ole yhtään Alangon kirjaa lukenut, saati kuunnellut luentoja. Pitänee korjata tämä, kun seuraavan kerran käyn kirjastossa. Tuo havupuiden lisääminen puutarhaan olisi kyllä paikallaan, juuri nyt niiden tarpeellisuuden näkee omassa pihassaankin. Metsäpuutarhasta olen minäkin haaveillut talon pohjoispuolelle. Tuo Suomalainen metsäpuutarha -kirja olisikin hyvä varmasti lukea :). Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tarja! Kiva, kun jätit kommenttia :)

      Alangon kirjat ovat tosiaan hyviä perusopuksia, jos kaipaa tietoa erilaisista puutarhan kasveista ja vinkkejä myös uusista kokeilumahdollisuuksista. Mukana siis sellaisiakin lajeja, jotka onnistuvat vain eteläisimmissä Suomessa ja suotuisalla paikalla kenties vähän pohjoisempanakin.

      Suomalaisessa metsäpuutarhassa varsinkin kuvat ovat todella kauniita (Alangon kirjoissa kuviin ei ole niin paljon panostettu) ja esimerkkimaaperät ja niihin yhdistettäväksi sopivat lajit/lajikkeet ovat olleet todella mielenkiintoista luettavaa. Suosittelen lämpimästi!

      Poista