tiistai 21. toukokuuta 2013

Potager ja hyötytarha

Talon lounaisnurkkaan olisi tarkoitus tehdä potager eli keittiöpuutarha sekä hyötytarha.

Kuva: Au Jardin
Tarkoitus olisi laittaa 6-16mm sepeliä kasvatuslaatikoiden ympärille, kun sitä sattuu pari kasaa tontilla olemaan (kangas tietty alle, ettei rikkaruohot tule heti läpi). Tällä hetkellä visio on vasta omassa päässä, sillä totuus tontilla on tämä:

Ensin pitäisi siis saada kaivuri vähän kuopsuttelemaan perennapenkkien pohjia ja tekemään kuoppia hedelmäpuille. Samalla siirrellään sorakasoja ja levitellään hiekkaa ja mursketta polkujen pohjille.

Haaveissa olisi istuttaa tuonne nurkan hyötytarhaan muutama omenapuu (kesä-, syys- ja talvilajikkeet tai sitten pari perheomenapuuta ja yksi talvilajike?), pari luumupuuta (Sinikka ja Kuokkala?), kirsikkapuu tai kaksi (Huvimajan kuulasmarja ja Rauhalan morelli?) sekä päärynäpuu (Aunen päärynä?). Jos jollain on kokemusta noista lajeista, niin kuulen mielellään mielipiteitä. Eilen selailin vain taimistojen sivuja ja nuo kuulostivat hyville.

Lisäksi hyötytarhaan pitäisi mahduttaa raparperia, muutama pensas karviaisia ja herukoita (musta-, puna- ja viherherukoita) sekä pidempi penkillinen vadelmia (Maurin makea?), ehkä myös muutama pensasmustikka. Mansikat tulevat kasvatuslaatikkoon. Tavoitteena olisi saada monipuolinen hyötytarha, jossa riittäisi naposteltavaa koko porukalle ja ehkä jotain pakasteeseenkin.

Tontti on tällä hetkellä tosi karu ja hommaa tulee riittämään läpi kesän. Voitteko kuvitella leikkimökin tähän kuukauden päästä? :D Nurkassa on pressujen alla kasa kaatikselle vietäviä muoveja, jotka jäivät talopaketin purusta yli. Säästeltiin niitä talven yli, jos/kun maalaushommissa tarvitaan suojia terasseille yms.

Tässä vilautus tulevasta talon väristä talon pohjoisseinustalla:

On siis hieman tummempi kuin nykyinen sävy. Viikonloppuna aletaan sutimaan, ja aloitetaan harjoitukset terassien kaiteista ja jätekatoksesta.. Jätekatokseen pitäisi nakuttaa myös harmaa kattohuopa kiinni, kunhan saadaan maalattua. Jätekatos saatiin talvella Kannustalolta hyvityksenä matkan varrelle osuneista ongelmista, mikä oli mukavasti tehty.

perjantai 10. toukokuuta 2013

Pergolaportti

Sadepäivänä on kiva heittäytyä sohvan nurkkaan ja lukea puutarhalehtiä. Uusimmassa ViherPiha-lehdessä oli mainoskuva pergolaportista, joka voisi olla kotinikkaroijallekin melko helppo toteuttaa.
Kuva: www.miljookoriste.com
Keksittiin miehen kanssa tällaiselle portille paikka takapihalle; tehdään sinne rappuset pihalta metsikköön, joten tuollainen portti voisi olla hauska rappusten kohdalle, ja siihen voisi laittaa esim. säleikkövilliviiniä kasvamaan.
Kuva: www.puutarha.net
Valkoinen portti olisi kaunis ja rytmittäisi kivasti pihaa. Eli ei kun jämäpuita tuhoamaan ;)

Talon pintamaalien sävyt on näillä näkymin päätetty. Pyydettiin myös tarjoukset maaleihin ja edullisemmin saadaan Tikkurilan Ultra Classicit paikallisen K-Raudan kautta, ja harmaana sävynä on todennäköisesti Tikkurilan 569X ja valkoisena 619X.

Tuota harmaata on nyt pari länttiä talon kyljissä (länsi- ja pohjoisseinustoilla) ja se miellyttää molempien silmää, joten hyvä niin.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Sähkönkulutuksesta

Monessa blogissa vilahtelee dataa sähkön- ja vedenkulutuksesta uudessa talossa. Mekin ollaan kirjattu viikottain sähkölukemia marraskuun lopusta lähtien. Lämmitysmuotona meillä on maalämpö (porakaivo 180m), pumppuna 8kW Nibe F-1226 Uponorin lattialämmitysjärjestelmään liitettynä. Sisälämpötila talossa on n. 22-23C, ja lämpötilan voi kätevästi säätää huonekohtaisesti langattomilla huonetermostaateilla (Uponor Control system DEM). Ilmanvaihtokoneena on Enervent Pandion Eco Ece. Valaistus hoituu ledeillä, ja saunassa lämpiää Harvian 9kW Kivi-kiuas kolme-neljä kertaa viikossa.

Mutta nyt siihen dataan.Viikkokohtaisessa sähkönkulutuksessa näkyy talven kylmät viikot selvinä piikkeinä, täällä huiteli pakkaset pahimmillaan -30C tuntumassa, mutta maalämpöpumppu jaksoi pauhata ilman lisävastuksia tuolloinkin (sähkövastuksia pumppu on käyttänyt vain Legionella-bakteerin ehkäisemiseksi tehtävään iskukuumennukseen tasaisin väliajoin). Käyttövesi lämpiää pumpulla myös, ja meidän perheelle on pumpun varaajassa riittänyt lämmintä vettä, vaikka ollaan melkoisia lotraajia. Vettä kuluu neljältä hengeltä näillä näkymin n. 120m3 vuodessa, kuten vanhassa kämpässä (talvisin kulutus n. 8-9m3/kk, kesäisin n. 12m3/kk).
Arvioitu vuosittainen kokonaissähkönkulutus meidän taloudessa oli energiatodistuksessa 13350kWh, ja sitä kohti ollaan menossa, saattaa hitusen jäädä alle. Kokonaissähkönkulutus syyskuun alusta (talon asennuksesta) viime sunnuntaihin on ollut 9005kWh. Nyt kevään korvalla maalämpöpumpun lämpökäyriä on säädetty selvästi pienemmälle, sillä aurinko lämmittää jo mukavasti päivällä. Varsinkin alussa oli pumpun käytössä opettelua, mutta melko nopeaan se sopiva lämpökäyrä löytyi; yrityksen ja erehdyksen kautta ;)

Tästä kuvaajasta näkyy, mihin tahtiin sähkömittari pyörii meidän talossa keskimäärin päivittäin:
 Tällaisia sähkölukemia siis meillä. Kuulen mielelläni kommentteja muilta maalämpötalossa asuvilta, että miltä nuo lukemat näyttävät.